Uraabien kapinan islamilainen fundamentalismi ja brittiläinen imperiumin vastainen taistel

19:nnen vuosisadan Egypti oli kiehuva kattila, valtiossa vallitsivat syvät sosiaaliset ja poliittiset ristiriidat. Osmanien valtakunnan hallinto oli löystynyt ja korruptoitunut, kun taas paikallinen eliitti kypsytteli itsenäisyyden siementä. Muutosten tuulet puhalsivat Euroopasta ja uuden ajan ideat levisivät myös Egyptiin.

Tällä maaperällä kasvoi Uraabien kapina (1881-1882).

Kapinan syyt olivat moninaiset. Aluksi vallalla oli levottomuutta Osmanien hallinnon epäonnistumisten vuoksi. Verotusta pidettiin liian raskaana, ja kansallinen identiteetti vahvistui Egyptin historiallisen merkityksen takia.

Lisäksi brittiläinen vaikutusvalta kasvoi Egyptissä, mikä herätti vastustusta nationalistien keskuudessa. Britannian tavoitteena oli vahvistaa kontrollia Suezin kanavasta, joka oli tärkeä kauppareitti Intiaan ja Itä-Aasiaan.

Uraabien kapina puhkesi heinäkuussa 1881, kun Ahmed Uraabi johtamansa nationalistien ryhmä nousi avoimeen kapinaan Osmanien hallintoa vastaan. Uraabi oli eversti, joka oli saanut koulutuksensa Euroopassa ja palannut Egyptiin intohimoisen kansallisuudella. Hän kannatti islamilaista fundamentalismia ja uskoi, että Egyptin itsenäisyys tulisi saavuttaa Jumalan tahtoon nojautumalla.

Kapinan alkuvaiheessa Uraabi sai kansan tuen, sillä ihmiset toivoivat parempaa elämää ja vapautta Osmanien valtakunnan kahleista.

Kapina ja Britannian intervention

Uraabi johti kapinallista armeijaa voittoon useissa taisteluissa Osmanien joukkoja vastaan. Egyptiä hallinnut kediivi Tewfik Pasha pakeni Aleksandriaan, ja Uraabi otti haltuunsa vallan Kairossa.

Britannian hallitus oli kuitenkin huolissaan Suezin kanavan tulevaisuudesta ja katsoi Uraabin kapinan uhkaavan brittiläisiä etuja Egyptissä.

Kun Uraabi kieltäytyi tekemästä sopimuksia brittien kanssa, Englannin ja Ranskan laivastot saapuivat Aleksandriaan vuonna 1882.

Taisteluita käytiin Kairossa ja Alexandriaassa, ja lopulta brittiläinen armeija kukisti Uraabin joukot. Uraabi vangittiin ja vietiin Ceylonille (nykypäivän Sri Lanka) karkotettuna.

Uraabin kapinan seuraukset

Uraabin kapina oli merkittävä käännekohta Egyptin historiassa. Se johti Britannian miehitykseen Egyptissä vuodesta 1882 vuoteen 1956, ja Suezin kanava siirtyi brittien hallintaan.

Egyptin itsenäisyys oli kuitenkin vasta alussa. Kapinan aikana syntynyt kansallinen herääminen ja nationalistiset ideat jatkoivat leviämistä.

Uraabin kapina vaikutti myös islamiin, sillä se antoi uutta sysäystä islamilaisen fundamentalismin leviämiseen Egyptissä.

Seuraukset	Kuvaus
Brittiläinen miehitys	Egyptin itsenäisyys loppui vuoteen 1956 saakka
Suezin kanavan kontrolli	Britannia sai hallintaansa tärkeän kauppareitin
Kansallinen herääminen	Uraabin kapina vahvisti nationalistisia tunteita Egyptissä
Islamilainen fundamentalismi	Kapina antoi uutta voimaa islamilaisten fundamentalististen ryhmien kasvulle

Uraabin kapinan merkitys on monimutkainen ja se jatkaa edelleen vaikuttamista Egyptiin ja Lähi-itään. Se oli sekä traaginen että inspiroiva tapahtuma, joka muutti Egyptin kohtaloa ja antoi sytyttäjäksi kansalliselle heräämiselle ja islamilaiselle fundamentalismille.

Lisäksi Uraabin kapinan seurauksena syntyi useita Egyptiläisiä taisteluyhdistelmiä ja islamilaisia ryhmiä jotka vastustivat brittien hallintoa. Nämä ryhmät julistivat jihadin brittejä vastaan ja jatkoivat taistelua itsenäisyyden puolesta.

Uraabin kapina oli vain yksi osa Egyptissä tapahtuneista monimutkaisista muutoksista 19:nnen vuosisadan lopulla. Se osoitti kansallisen heräämisen voiman ja islamiin uskon vallan, mutta myös brittiläisen imperialismiin ja sen vaikutuksiin.