Pueblo Revolt: Ancestral Puebloan Resistance Against Spanish Colonialism

 Pueblo Revolt: Ancestral Puebloan Resistance Against Spanish Colonialism

Yksi Amerikan alkuperäiskansojen historiasta tunnetuimmista vastarintaliikkeistä oli Pueblo-kapina, joka puhkesi nykyisen New Mexicon alueella 1680. Tämän tapahtuman syynä oli vuosikymmenien ajan jatkuneet espanjalaisten kolonialistien sorto ja uskonnonvaihdoksen pakottaminen Pueblo-kansalle.

Pueblo-kansa koostui useista eri ryhmistä, jotka asuivat pueblo-tyyppisissä taloissa, joita usein rakennettiin kallionseinamiin tai jokiuomiin. Espanjalaisten saapuminen 1600-luvun alussa toi mukanaan merkittäviä muutoksia Pueblo-kansan elämään: heidän maitaan takavarikoitiin ja heidät pakotettiin työskentelemään espanjalaisille kaivoksissa ja maatiloilla. Espanjalaiset pyrkivät myös kääntämään Pueblo-kansan kristinuskoon ja kielsivät heiltä perinteisen uskonnon harjoittamisen.

Kiristyvä sorto johti lopulta kapinan syttymiseen 1680. Kapinaa johtivat useat Pueblo-johtajat, kuten Po’pay Oraibi-kylistä ja Tamut – puebloista, jotka oli pakotettu lähtemään kotiseudultaan. He organisoidivat kattavan vastarinnan espanjalaisten siirtokuntaa vastaan, onnistuen keräämään tuekseen useita Pueblo-ryhmiä.

Kapina oli hyvin onnistunut. Pueblo-kansan sotilaat, jotka hallitsivat paremmin paikallista maastoa ja taistelutaitoja, ajoivat espanjalaiset ulos koko alueelta. Espanjalaisia kuoli taistelussa ja heitä karkotettiin New Mexicon alueelta – espanjalaisten vallan piti lopuksi odottaa lähes 12 vuotta ennenkuin he kykenivät palaamaan Pueblo-alueelle

Pueblo-kapina oli merkittävä tapahtuma Pohjois-Amerikan historiassa. Se osoitti Pueblo-kansan vahvan tahdon ja organisoidun vastarintamielen. Kapinan seurauksena espanjalaiset joutuivat neuvottelemaan Pueblo-kansan kanssa paremman tasapainon saavuttamiseksi, mikä johti lopulta Pueblo-kansalle myönnettyihin oikeuksiin ja vapausasioihin.

Pueblo-kapinan vaikutukset Pueblo-kansalle:

Vaikutus Selitys
Maan omistusoikeuden vahvistuminen: Espanjalaiset joutuivat tunnustamaan Pueblo-kansan oikeuden maihin, joita he olivat aiemmin takavarikoineet.
Uskonnonvapaus: Espanjalaisten pakotettu kristinuskon kääntyminen loppui ja Pueblo-kansalle myönnettiin oikeus harjoittaa perinteistä uskontoaan.
Poliittinen autonomia: Pueblo-kansat saivat enemmän kontrollia omien asioidensa hoitamisesta ja heihin kohdistuvasta hallinnosta.

Pueblo-kapina on tärkeä muistutus siitä, että kolonialismi ei ollut koskaan täysin voittamatonta ja että alkuperäiskansat voivat taistella oikeuksiensa puolesta onnistuneestikin.